Perussopimus
1. luku: Yleistä
1 § Hyvinvointiyhtymän nimi ja kotipaikka
Hyvinvointiyhtymän nimi on NordLab hyvinvointiyhtymä, ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki.
Hyvinvointiyhtymästä voidaan myös käyttää nimeä NordLab laboratoriokeskus tai NordLab.
2 § Jäsenet
Hyvinvointiyhtymän jäseniä ovat hyvinvointialueet. Jäljempänä kaikista jäsenistä yhdessä käytetään nimitystä ”jäsen” tai ”jäsenyhteisö”. Hyvinvointiyhtymän toiminnan alkaessa yhtymän jäseniä ovat Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueet. Hyvinvointiyhtymään voi myöhemmin liittyä jäseneksi muita hyvinvointialueita.
3 § Tehtävät
Hyvinvointiyhtymän tehtävänä on tuottaa sen jäseninä oleville hyvinvointialueille sekä muille asiakkaille kliinisiä diagnostisia palveluita ja huolehtia alan tutkimuksesta ja opetuksesta.
Tehtävänsä toteuttamiseksi hyvinvointiyhtymä voi olla osakkaana tai jäsenenä muissa yhtiöissä tai yhteisöissä sekä omistaa ja hallita kiinteistöjä ja huoneistoja.
Hyvinvointiyhtymä voi käyttää tehtävänsä toteuttamiseksi myös yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluntuottajia.
Hyvinvointiyhtymän toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
2. luku: Yhtymäkokous
4 § Jäsenten lukumäärä ja äänivalta
Jäsenet käyttävät päätösvaltaansa yhtymäkokouksessa.
Jäsenyhteisöt valitsevat kuhunkin yhtymäkokoukseen jokainen jäsenyhteisö erikseen 3 edustajaa.
Yhtymäkokouksessa jäsenten valitsemien edustajien yhteinen äänimäärä määräytyy vuosittain vuodenvaihteen (31.12.) väestötietojärjestelmän mukaisen hyvinvointiyhtymän edustaman asukasluvun mukaan siten, että kullakin jäsenellä on yhteensä yksi (1) ääni jokaista alkavaa kymmentä tuhatta (10.000) asukasta kohti.
Jäsenen äänimäärä jakautuu tasan sen saapuvilla olevien edustajien kesken.
5 § Päätösvaltaisuus ja toiminta
Yhtymäkokous on päätösvaltainen, kun vähintään 3/4 jäseninä olevista hyvinvointialueista on edustettuna. Yhtymäkokouksen työjärjestys on sisällytetty hyvinvointiyhtymän hallintosääntöön.
6 § Yhtymäkokouksen tehtävät ja toimivalta
Hyvinvointiyhtymän päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous.
Yhtymäkokous on pidettävä vähintään kaksi kertaa vuodessa.
Yhtymäkokousedustajan kuhunkin kokoukseen erikseen valitsee kunkin jäsenenä olevan hyvinvointialueen aluehallitus tai kunkin jäsenenä olevan hyvinvointialueen aluevaltuuston päättämä hyvinvointialueen muu toimielin.
Yhtymäkokouksen tehtävänä on:
- päättää hyvinvointiyhtymän talousarviosta ja taloussuunnitelmasta;
- hyväksyä hyvinvointiyhtymän hallintosääntö;
- valita hyvinvointiyhtymän toimielimet;
- päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista;
- valita tilintarkastajat; ja
- päättää tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta.
Yhtymäkokouksen julkisuuteen ja yhtymäkokousedustajan esteellisyyteen sovelletaan, mitä aluevaltuuston kokouksen julkisuudesta ja jäsenten esteellisyydestä säädetään hyvinvointialueesta annetussa laissa (611/2021).
Yhtymäkokouksen tehtäviä ja toimivaltaa käsitellään tarkemmin hyvinvointiyhtymän hallintosäännössä.
Yhtymäkokouksessa seuraavista asioista on päätettävä 2/3 äänten enemmistöllä:
- hallintosäännön hyväksyminen tai muuttaminen; ja
- periaatteellisesti laajakantoinen tai taloudellisesti merkittävä toiminnan muutos.
3. luku: Hallitus ja hyvinvointiyhtymän johtaminen
7 § Hallituksen jäsenet
Yhtymää johtaa yhtymäkokouksen alainen hallitus, johon yhtymäkokous valitsee
aluevaltuuston toimikaudeksi yhdeksän (9) jäsentä ja kullekin henkilökohtaiset varajäsenet. Yhtymäkokous valitsee yhden (1) hallituksen jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden (1) varapuheenjohtajaksi.
Hallituksen jäsenet ja varajäsenet valitaan seuraavasti:
- Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, kolme (3) jäsentä
- Lapin hyvinvointialue, kaksi (2) jäsentä
- Kainuun hyvinvointialue, yksi (1) jäsen
- Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue, yksi (1) jäsen
- Oulun yliopisto, yksi (1) jäsen
- yksi (1) jäsen näiden organisaatioiden ulkopuolelta edustaen liikkeenjohdon asiantuntemusta.
Yhtymäkokous voi yksimielisellä päätöksellä poiketa em. jaosta.
Hallituksen jäsenillä on oltava yhtymän toimialan edellyttämä riittävä talouden ja johtamisen asiantuntemus sekä riittävä kokemus hallitustyöskentelystä.
Kullakin hallituksen jäsenellä on kokouksessa yksi (1) ääni.
8 § Hallituksen tehtävät ja toiminta
Hallitus johtaa yhtymää ja sen hallintoa siten kuin siitä on erikseen hyvinvointialuetta koskevassa laissa säädetty, perussopimuksessa sovittu tai yhtymän hallintosäännössä määrätty.
Hallituksen tulee ainakin:
- vastata hyvinvointiyhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta;
- vastata yhtymäkokouksen päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta;
- valvoa hyvinvointiyhtymän etua ja, jollei hallintosäännössä toisin määrätä, edustaa hyvinvointiyhtymää ja käyttää sen puhevaltaa;
- edustaa hyvinvointiyhtymää työnantajana ja vastata hyvinvointiyhtymän
henkilöstöpolitiikasta; - vastata hyvinvointiyhtymän toiminnan yhteensovittamisesta;
- hyvinvointiyhtymän tuottamisvastuulle kuuluvien palvelujen muiden tuottajien ohjauksesta ja valvonnasta;
- huolehtia hyvinvointiyhtymän sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä; ja
- huolehtia hyvinvointiyhtymän sisäisen tarkastuksen järjestämisestä.
Hallituksen tehtävistä, päätösvallasta, kokoontumisesta ja kokousasioiden esittelystä määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
9 § Hallituksen päätöksenteko
Päätökset hallituksessa tehdään läsnä olevien jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.
10 § Hyvinvointiyhtymän johtaminen
Yhtymän operatiivisesta johtamisesta vastaa toimitusjohtaja. Toimitusjohtaja johtaa ja kehittää hallituksen alaisena yhtymän hallintoa, taloudenhoitoa, viestintää ja muuta toimintaa sekä vastaa osaltaan siitä, että yhtymäkokouksen ja hallituksen asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan.
Toimitusjohtajan tehtävistä määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
11 § Allekirjoittaminen
Hyvinvointiyhtymän puolesta tehtävät sopimukset ja sitoumukset sekä muut asiakirjat allekirjoitetaan hallintosäännössä määrätyllä tavalla.
12 § Esittely ja kokoontuminen
Asioiden esittely hallituksen kokouksissa tapahtuu viranhaltijan esittelystä. Esittelijöistä ja muusta kokousmenettelystä määrätään tarkemmin hyvinvointiyhtymän hallintosäännössä.
4. luku: Muut toimielimet
13 § Muut toimielimet
Yhtymäkokous voi tarvittaessa asettaa yhtymään muitakin lautakuntia tai johtokuntia, joiden kokoonpanosta ja toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
5. luku: Hyvinvointiyhtymän talous
14 § Peruspääoma
Hyvinvointiyhtymän peruspääoman määrän ja jaon jäsenten kesken vahvistaa yhtymäkokous.
Peruspääomaa voidaan korottaa tai alentaa yhtymäkokouksen päätöksellä. Peruspääomaa voidaan alentaa jäsenen erotessa hyvinvointiyhtymästä tai jos osa hyvinvointiyhtymän toiminnoista ja kiinteästä omaisuudesta siirtyy jäsenelle.
Peruspääomalle maksettavasta korosta ja sen suuruudesta päättää yhtymäkokous.
Jäsenten peruspääomaosuuksista ja niiden muutoksista on pidettävä luetteloa. Jäsenten välisistä jäsenosuuksien luovutuksista sopivat jäsenet keskenään.
15 § Jäsenten osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista
Jäsenten osuudet hyvinvointiyhtymän varoihin ja vastuut velkoihin sekä velvoitteisiin määräytyvät kunkin hyvinvointialueen peruspääomaosuuksien suhteessa.
16 § Talousarvio ja -suunnitelma
Yhtymäkokouksen on kunkin vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä hyvinvointiyhtymän talousarvio ja taloussuunnitelma. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä yhtymäkokouksen on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.
17 § Hyvinvointiyhtymän toiminnan rahoittaminen
Hyvinvointiyhtymä rahoittaa toimintansa palveluiden myynnillä jäsenille ja muille asiakkaille. Palveluista laskutetaan toteutuneen käytön mukaan.
Palvelujen hinnoittelu perustuu yhdenmukaiseen tuotteistukseen sekä toiminto- ja
toimipistekohtaiseen aiheuttamisperiaatteeseen.
Hinnoittelun perusteista päättää hallitus ja hinnat vahvistaa hyvinvointiyhtymän johtaja.
18 § Talouden ja toiminnan seuranta sekä raportointi jäsenille
Hyvinvointiyhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen.
Hallitus raportoi jäsenille vähintään 3 kertaa vuodessa toiminnan ja talouden toteutumisesta. Raportoinnin periaatteista määritellään tarkemmin hallintosäännössä.
19 § Investointien rahoittaminen
Hyvinvointiyhtymän tulee laatia vuosittain investointisuunnitelma seuraavaa tilikautta seuraavien neljän tilikauden aikana aloitettavista investoinneista ja niiden rahoituksesta.
Yhtymäkokous hyväksyy investointisuunnitelman ja niiden rahoituksen talousarvion hyväksymisen yhteydessä.
20 § Rahastot
Rahastojen perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä niiden säännöistä päättää yhtymäkokous.
21 § Tilikauden tuloksen käsittely
Päättäessään toimenpiteistä tilikauden tuloksen käsittelyssä, yhtymäkokous voi päättää, että ylijäämä tai osa sitä palautetaan jäsenille peruspääomien suhteessa.
22 § Tilinpäätös
Hyvinvointiyhtymän tilikausi on kalenterivuosi. Hallituksen on laadittava tilinpäätös tilikaudelta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Hallituksen on saatettava tilinpäätös tilintarkastuksen jälkeen yhtymäkokouksen käsiteltäväksi huhtikuun loppuun mennessä.
Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus.
Tilinpäätöksen tulee antaa oikea ja riittävä kuva hyvinvointialueen tuloksesta, taloudellisesta asemasta, rahoituksesta sekä toiminnasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava lisätiedoissa.
Tilinpäätöksen allekirjoittavat hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja.
23 § Hyvinvointiyhtymän tiedonantovelvollisuus
Hyvinvointiyhtymän on annettava jäseninä olevien hyvinvointialueiden aluehallituksille tarvittavat tiedot taloudellisen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen.
24 § Suunnitelmapoistot
Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymäkokous.
25 § Jäsenen maksuosuuden erääntyminen ja viivästyskorko
Tässä luvussa mainittujen maksujen erääntymisaikojen tulee olla kaikille jäsenille samat.
Mikäli yhtymäkokous päättää tilinpäätöksen yhteydessä palauttaa jäsenille ylijäämää, on hyvinvointiyhtymällä oikeus kuitata jäsenelle suoritettavalla määrällä tämän perussopimuksen nojalla maksuunpantuja erääntyneitä saataviaan asianomaiselta jäseneltä.
Edellä tässä luvussa mainitulle maksuerälle, jota ei ole suoritettu määräaikana, on maksettava korkolain mukainen viivästyskorko.
26 § Muut taloutta koskevat määräykset
Hyvinvointiyhtymän taloudesta annetaan tarkemmat määräykset hallintosäännössä.
6. luku: Hallinnon ja talouden tarkastus
27 § Tarkastuslautakunta
Yhtymäkokous valitsee hyvinvointialueiden esityksestä tarkastuslautakuntaan puheenjohtajan (1) ja varapuheenjohtajan (1) sekä kaksi (2) muuta jäsentä, sekä kullekin henkilökohtaisen varajäsenen.
Hallinnon ja talouden tarkastuksesta, tarkastuslautakunnan tehtävistä ja muista lautakunnan työskentelyyn liittyvistä asioista on säädetty hyvinvointialueesta annetussa laissa ja määrätty hallintosäännössä.
7. luku: Muutokset hyvinvointiyhtymään
28 § Perussopimuksen muuttaminen
Perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kolme neljästä jäsenenä olevista
hyvinvointialueista sitä kannattaa.
29 § Uuden jäsenen ottaminen
Uuden jäsenen ottaminen hyvinvointiyhtymään edellyttää jäsenten yksimielistä päätöstä. Ennen päätöksentekoa uuden jäsenen ottamiseksi on pyydettävä hyvinvointiyhtymän jäsenten aluehallitusten kanta.
Uuden jäsenen jäsenyys hyvinvointiyhtymässä alkaa perussopimuksen asiaa koskevan muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta, ellei toisin sovita.
Yhtymäkokous päättää hyvinvointiyhtymään tulevan uuden jäsenen jäsenosuuden (§ 16 mukaisesti) sekä sen suoritusajankohdan.
30 § Hyvinvointiyhtymästä eroaminen
Jäsenen, joka haluaa erota hyvinvointiyhtymästä, tulee tehdä siitä ilmoitus hyvinvointiyhtymän hallitukselle. Ero tulee voimaan eroilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päätyttyä. Eron myöntää yhtymäkokous.
Mikäli jäsen eroaa hyvinvointiyhtymästä, sille suoritetaan yhtymäkokouksen päätöksellä jäsenen osuus hyvinvointiyhtymän nettovarallisuudesta eron voimaantulohetken kirjanpitoarvoista. Mikäli muut jäsenet eivät lunasta eroavan jäsenen jäsenosuutta nettovarallisuudesta tai osaa siitä, alennetaan peruspääomaa. Korvaus nettovarallisuudesta suoritetaan tasasuuruisina erinä viiden (5) vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.
31 § Hyvinvointiyhtymien yhdistyminen
Hyvinvointiyhtymä voi yhdistyä siten, että yksi tai useampi hyvinvointiyhtymä yhdistyy vastaanottavaan hyvinvointiyhtymään, joka on perustettu ennen yhdistymisen voimaantuloa taikka hyvinvointiyhtymät yhdistyvät uudeksi hyvinvointiyhtymäksi. Hyvinvointiyhtymän yhdistymiseen osallistuvien hyvinvointiyhtymien jäsenenä olevien hyvinvointialueiden valtuustot päättävät hyvinvointiyhtymän yhdistymisestä hyväksymällä yhdistymissopimuksen. Hyvinvointiyhtymien yhdistymisestä määrätään tarkemmin laissa hyvinvointialueista (611/2021).
32 § Hyvinvointiyhtymän jakautuminen
Hyvinvointiyhtymä voi jakautua kokonaan tai osittain kahteen tai useampaan toimintaa jatkavaan uuteen hyvinvointiyhtymään tai vastaanottavaan hyvinvointiyhtymään, joka on perustettu ennen jakaantumisen voimaantuloa. Hyvinvointiyhtymän jakautumiseen osallistuvien hyvinvointiyhtymien jäsenenä olevien hyvinvointialueiden valtuustot päättävät hyvinvointiyhtymän jakautumisesta hyväksymällä jakautumissopimuksen. Hyvinvointiyhtymien jakautumisesta määrätään tarkemmin laissa hyvinvointialueista (611/2021).
33 § Hyvinvointiyhtymän purkaminen ja loppuselvitys
Hyvinvointiyhtymän purkamisesta päättävät jäsenien aluevaltuustot tai niitä vastaavat tahot, joille omistus mahdollisesti on siirretty.
Hyvinvointiyhtymän purkautuessa hallitus huolehtii loppuselvityksestä, elleivät jäsenet sovi muusta järjestelystä.
Hyvinvointiyhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenille jäsenosuuksien suhteessa.
Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenet ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.
34 § Sopimuksesta aiheutuvan riidan ratkaiseminen
Yhteistoimintasopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita-asioina hallintooikeudessa. Menettelystä hallintoriita-asiassa säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).
8. luku: Voimaantulo
35 § Sopimuksen voimaantulo
Tämä perussopimus tulee voimaan 1.10.2022.
Ennen perussopimuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.